Kyllä kirppareilta mukaan tarttuu poneja edelleen, vaikka blogiin kirjoittelu on jäänyt vähemmälle. Itse asiassa viime aikoina poneja on löytynyt ihan kiitettävästi. Tällä hetkellä kirppiksillä näkyy enimmäkseen yksittäisiä G3-poneja ja G4-poneja. Silloin tällöin on kuitenkin näitä vanhempiakin yksilöitä löytynyt. Tässä postauksessa esittelen muutamia kirpputorilöytöjä, joissa näkyy erilaiset vuosien jättämät jäljet. Nämä 80-luvun ihanuudet kun harvoin ovat enää huippukunnossa.
Kuvissa ponit ovat siinä kunnossa, jossa ne ovat kirpputoreilta löytyneet (pientä harjausta lukuunottamatta). Poneissa on jokaisessa tyypillisiä pikkuvikoja, joista huokuu niiden kokema, pitkä elämänkaari. Ensimmäisen kuvan Tulipin harjakset ovat täyspitkät, mutta ne sojottavat sinne tänne. Suurin vika näkyy toisen puolen symbolissa, joka on selkeästi ottanut osumaa vuosien varrella. Niiden kuluminen onkin näillä vanhoilla poneilla harmillisen yleistä. Symbolien paikkamaalaaminen on sellainen taito, jonka haluaisin oppia. Tämäkin poni saisi siten lähes täydellisen ilmeen.
Hair-Do Bangles on äitini löydös, joka onkin ensimmäinen laatuaan kokoelmassani. Poni on muuten upeassa kunnossa, mutta siltä on katkennut Hair-Do-poneille ominaisesta, harjaa kiertävästä narusta puolet. Poneilla on toisinaan jäänyt matkan varrelle palasia itsestään; siipiä, sarvia, harjatupsuja, korvakoruja.. Otsatukka ja harjakset ovat hieman villiintyneet, mutta pienellä puunauksella kesytettävissä.
Tällainen vika onkin hankalampi korjata, kuin pienet naarmut tai sotkuinen harja. Poni on silti tervetullut kokoelmaan, eikä tämä puute omaan silmääni tunnu kovin pahalta - ponin kiiltävä pinta vie huomion aivan muualle. Eipä taida moni poni ollakaan helmiäispintainen.
Jokaisen kolmen ponin harjakset ovat enemmän tai vähemmän karheat. Onneksi hoitoainekäsittelyllä ongelmasta pääsee helposti eroon. Käsittelyjä tulee tehdä tarpeen mukaan vaikka useampikin. Kun märät harjakset asettelee vielä nätisti kuivumaan, pääsee samalla eroon sikin sokin sojottavista karvoista.
Tämä Baby Sniffles on kokenut kovia. Sekä korvasta että kaviosta on irronnut palanen, liekö jäänyt perheen koiran rajujen leikkien uhriksi. Tällaisten ponien kohdalla harkitsen kyllä kahdesti ostamista. Tämän päätin kuitenkin hankkia, jos ja kun joskus innostun kokeilemaan massasta uusien osien muotoilua. Poni oli maaleiltaan ja harjaksiltaan niin hyvässä kunnossa, ettei sitä olisi voinut jättää taakseen.
Tässä näitte muutamia poneja, joissa on huomattavissa tyypillisiä vikoja. Osa on helposti korjattavissa, ja osa taas vaatii syvempää perehtymistä. Kaikkia vikoja en osaa korjata, mutta jokainen poni pääsee ainakin puhdistettavaksi ja harjattavaksi. Toivon mukaan jaksan ja ehdin jatkossakin päivitellä näiden ja edellisten projektien edistymistä. Tänne blogiin on mukavaa kirjoitella ihan siinäkin mielessä, että pysyy paremmin perässä siitä, milloin mikäkin poni on laumaan liittynyt. Innostus tähän puuhaan herää aina kesäisin, kun koko päivän riittää luonnonvaloa kuvauspuuhia varten ja mieluisia kuvia ehtii ottaa illemmallakin. Monet kirpparilöydöt on jäänyt kuvaamatta, joten lisää kuvia edullisista poniostoksista saattaa olla luvassa!
